Kuka jaksaa enää yrittää. Kuka jaksaa ponnistella. Kuka jaksaa nostaa mätänevän ruhonsa vuoteesta, kun elämän suurimmat haasteet ovat kaupassa käynti ja toimeentulotukihakemuksen täyttö? Sinä päivänä, kun huomaat, ettei ole enää ketään jota rakastaa, ymmärtänet itsekkin, että kaikki on turhaa. Miksi arvostaisin itseäni? Olen kaksi vuosikymmentä elänyt, mutten päivääkään ole tehnyt työtä. En jaksa siivota, eikä minua huvita tavata ystäviäkään. Miksi nostaisin itseni ylös? En minä elä itseäni varten. Minä elän muita varten. Kaksi löysivät rakkauden toisistaan, yksi juhlasta ja kolmas ystävistä. Neljäs, se kaikkein tärkein, katosi maailman ääriin. Minulla ei ole enää kuin pölyinen vuode ja toteutumattomat haaveet.